’Lyhyt’ ohjekirja kansainvälisiin kirjoituskilpailuihin

Käsikirjoittajien Kilta pyysi minua puhumaan kansainvälisiin käsikirjoituskilpailuihin osallistumisesta. Ajankohta ei puhumiselle sopinut, mutta lupasin kirjoittaa heille ajatuksiani hieman ylös. Tein sen ja tässä niitä ajatuksia nyt tulee kaikille blogin-lukijoillekin!

Miksi osallistua?

Osallistumiseen voi olla monia syitä. Eräs voi olla se, että voitto voi tuoda näkyvyyttä tai avata portinvartijoiden ovia kotimaassa. Toinen syy voi olla se, että haluaa kansainvälisille markkinoille ja myydä kässärin Hollywoodin. Oma syyni osallistua kisoihin oli se, että halusin nähdä, miten omat tekstini menestyvät pelkkinä teksteinä isoissa kisoissa. Lisäksi halusin ehkä enemmänkin huomiota tarinoilleni Suomesta kuin Yhdysvalloista.

Vaikka ei menestyisikään itse käsikirjoituskilpailussa, käynnissä on samaan aikaan toinenkin kilpailu. Kun käsikirjoitus saa näkyvyyttä, tuo näkyvyys voi auttaa löytämään hyvän kodin käsikirjoitukselle. Hyvä koti voi edesauttaa tekstiä tuotantoon. Se on myös se voitto, jota kilpailuilla haetaan.

Mitä lähettää?

Itse lähetin Suomeen sijoittuvia lyhytelokuvia, historiallisia draamoja, joissa on varsin kallis budjetti. Siksi sanoisinkin, että jos suuntaa Hollywoodiin, kannattaa ehkä enemminkin osallistua pitkän elokuvan käsikirjoituksella. Tarinalla, jossa on pieni budjetti. Genrellä, jossa on aina vientiä, kuten esimerkiksi trillerillä, komedialla, toiminta/seikkailulla, scifillä tai kauhulla. On paljon todennäköisempää, että sellainen menee tuotantoon, etenkin kirjoittajalta, jolla ei ole nimeä. Lyhytelokuvan lähettämisen hyvä puoli on tietysti sen lyhyys, ja  Yhdysvalloissa lyhytelokuva on noin 5-15 sivua, vaikka kilpailut ottavatkin vastaan pidempiä lyhytelokuvia.

Taso on kova, joten oman tekstin pitää olla myös kovassa kuosissa. Perusasiat pitää olla kunnossa, kuten vahva ja freesi idea, kasvavat panokset, konflikti, toimiva rakenne, kiinnostavat henkilöt ja näkökulma. Se, mikä on erityisen tärkeää, on kysyä, että miten tämä minun tekstini erottuu pakasta. Sillä kun tuomari on lukenut viisikymmentä samanlaista saman genren pläjäystä, niin se on mitä tuomari haluaa – ja viime kädessä katsojakin.

Mihin lähettää?

Periaatteessa on kahdenlaisia kilpailuja, niitä, mitkä kiinnostavat portinvartioita, ja niitä, mitkä eivät kiinnosta. Tietysti jälkimmäiseen voi lähettää tekstejään, mutta kysymys kuuluu silloin miksi. Haluaako silloin palautetta, jota sen kisan järjestäjät tarjoavat? Vai onko palkintona jotakin muuta huomionarvoista? Kymmenen amerikkalaista käsikirjoituskilpailua, jotka kiinnostavat portinvartijoita ovat nämä:

Näistä The Academy Nicholl Fellowships on suurin ja kaunein ja pelkästään neljännesfinaliin sijoittuminen on iso juttu ja takaa todennäköisesti sen, että käsikirjoituksesta ollaan enemmän kuin kiinnostuneita. Osallistujia on maailmanlaajuisesti yli 7000. PAGE Awardseissa osallistujia on noin 6000 joka vuosi.

Se, mitä kansainvälisille markkinoille suuntautuva käsikirjoittaja etsii tutustuessaan kisoihin on se, kuka tekstin lukee kisavaiheessa, kenelle se lähetetään sen voittaessa, sisältyykö voittoon tapaamisia tai käsikirjoituksen lähettämistä portinvartijoille. Esimerkiksi PAGE Awardsesissa lukijat ja tuomarit toimivat elokuva-alalla ja etsivät koko ajan käsikirjoituksia tuotantoon. Lisäksi voittaja-tekstit lähetetään sadalla alalla toimivalla ihmisille. Ja se on iso juttu! Tärkeät kilpailut toimivat seulana ja leimasimena sille, mikä on jo ammattilaisten puolelta todettu hyväksi.

Kisojen deadlineja näkee esimerkiksi MovieBytes –sivulta. FilmFreeway-sivuston kautta voi osallistua myös moneen kisaan ja se on kätevä. Vastaava kun FilmFreeway on Withoutabox.

Ennen lähettämistä

Ennen lähettämistä kannattaa tehdä pienimuotoinen suunnitelma, ja pohtia sitä, mihin kisoihin on aikeissa käsikirjoituksen lähettää ja kuinka paljon rahaa on käytettävissä. Kun on ajoissa liikkeellä jokaisen asian suhteen säästää rahaa ja hermoja, joka askeleella, kuten myös oikoluvun tai osallistumismaksun suhteen. Kannattaa olla tarkka sen suhteen, mihin rahoja laittaa ja mitä sillä saa. Rahaa menee näihin asioihin:

  • Tekstin kääntäminen
  • Amerikkalaisen palautepalvelun käyttäminen
  • Formaatti, kielenhuolto ja oikoluku-palvelujen käyttäminen
  • Käsikirjoituksen rekisteröinti
  • Kilpailun osallistumismaksu

Tekstin kääntäminen

Käsikirjoitus kannattaa kirjoittaa aina ensiksi suomeksi, koska se on helpoin kieli suomalaiselle käsikirjoittajalle. Toki takaraivossa koko ajan miettii, miten tämä kääntyy englanniksi. Kun teksti on kerran käännetty englanniksi, seuraavat versiot onkin sitten pakko kirjoittaa englanniksi. Itse käänsin kaksi ensimmäistä lyhytelokuvakäsikirjoitusta, mutta uusimman käsikirjoituksen käänsi kirjoituskaverini kaveri, mikä oli yllättävän helpottavaa, koska kääntämisvaiheessa ei tullut halua uudelleen kirjoittaa koko ajan tekstiä.

Amerikkalainen palautepalvelu

Kun osallistuu amerikkalaiseen kisaan, kannattaa teksti luetuttaa amerikkalaisella käsikirjoittajalla. Ihan vain sen seikan takia, että kulttuuriset erot voivat olla aika yllättäviä ja merkittäviä. Palautepalvelua valitessa kannattaa valita mieluiten sellainen, jossa henkilö on itse alalla ja tietää, mistä puhuu. Tosin sellaiset henkilöt voivat olla aika kalliita.

Huonoin vaihtoehto on se, että saa palautetta tyypiltä, joka tietää käsikirjoittamisesta vain vähän.  Esimerkiksi kerran lähetin tekstin erääseen oikoluku-palveluun, he kysyivät voisivatko he käyttää tekstiäni arviointi-työkaluna heidän hakiessaan uusia lukijoita käsikirjoituskilpailuunsa. Diili oli se, että he saisivat käyttää tekstiäni ja minä saisin käyttööni kaikkien heidän hakijoidensa palautteet. Suostuin tietenkin. Kun sain palautteet, tekstistäni löytyi jos jonkinlaista ongelmaa ja ainoastaan yksi lukijoista olisi päästänyt minut jatkoon tässä kuvitteellisessa kilpailussa. Myöhemmin aivan samalla tekstillä voitin pronssia PAGE Awardsissa, jossa tuomaristo oli siis elokuva-alan ammattilaisia.

Palaute on yleensä coverage-tyyppistä eli muutama sivu ja ”scorecard”, ”pisteytyskortti”. Pidempi analyysi on sitten kalliimpi ja menee syvemmälle. Itse olen käyttänyt esimeriksi PAGE Awardsin omaa palautepalvelua tai Writer’s Storen ScriptXpertiä. Tässä on muutama muu palautepalvelu:

Formaatti, kielenhuolto ja oikoluku

Kun tuomariston jäsen on todennäköisesti elokuvaa ja englanninkieltä opiskellut henkilö, kielen pitää olla tyylikästä ja sujuva. Tässä kohtaa englanninkieliset osallistujat saavat heti huomattavan edun suomalaiseen. Siksi suomalaisen kirjoittajan kannattaakin kiinnittää paljon huomiota kieleen. Samalla on hyvä varoa ylikirjoittamista, koska sitä on vaikea bongata, etenkin kun vaihtaa kielen pois omasta äidinkielestään. Lisäksi helpoimmat pisteet kisassa saa scorecardiin siitä, että ei ole kirjoitusvirheitä tai formaattivirheitä.

Tässä on muutama oikolukupalvelu:

Käsikirjoituksen rekisteröinti

Kaikki suosittelevat käsikirjoituksen rekisteröintiä, mikä se on parasta tehdä WGA:ssa.

Kilpailun osallistumismaksu

Kilpailun osallistumismaksuissa on luokkia. Maksu on alussa halvempi kilpailun alussa ja loppupuolella kalliimpi, joten kannattaa osallistua kisaan heti kun EARLY BIRD –mahdollisuus ilmestyy, eikä odotella EXTENDED DEADLINEEN.

Lähettämisen jälkeen

Kun teksti on lähetetty kisaan, teksti menee todennäköisesti esilukijoille. Suuremmissa kilpailuissa on lukijoita kahdessa vaiheessa. Ensiksi kun kirjoittaja lähettää käsikirjoituksen kilpailuun, sen lukevat esilukijat, jotka täyttävät pistetaulukon. Se on myös käytössä Hollywood-studioissa. Scorecardissa yleensä pisteytetään premissi, ulkoasu (formaatti, kieli), rakenne, juoni, rytmi, henkilöt, dialogi, teema, tyyli ja sävy sekä kaupallinen potentiaali.

Pisteitä saa yhdestä kymmeneen. Ja jos haluaa jatkoon, kaikesta pitäisi saada useimmiten vähintään kahdeksan. Pisteet sitten määräävät kuinka pitkälle käsikirjoitus etenee ja sen pitäisi edetä ainakin neljännesfinali- tai semifinali-vaiheeseen, koska siinä vaiheessa toinen ryhmä tuomareita lukee käsikirjoituksen ja valitsee jatkoon menijät, finalistit ja viime kädessä voittajat.

Isoissa kisoissa lukijat ovat ammattilaisia, pienemmissä lukijoita voivat olla periaatteessa ketä vain. Ja useimmiten kirjoittaja ei voi tehdä tässä vaiheessa mitään muuta kuin odottaa eli se aika kannattaa käyttää kirjoittamiseen seuraaviin kisoihin. Joissain kilpailuissa on mahdollista lähettää (usein maksua vastaan) teksti uudelleen kilpailun keskivaiheilla, kun on saanut palautetta, esimerkiksi kisan järjestäjiltä. Sanomattakin on selvää, että korjaukset kannattaa tehdä.

Kilpailun jälkeen

Kilpailun jälkeen, kun voitto on tullut kotiin, on hyvä mieli. Tällöin käsikirjoitus voi kiinnostaa muitakin. Sain voitostani tasan yhden yhteydenoton Yhdysvalloista, ja se oli isolta hollywoodilaiselta tuotantoyhtiöltä, mutta alun perin odotukseni olivat nolla yhteydenottojen suhteen johtuen käsikirjoituksen Suomi-sisällöstä, genrestä ja kalleudesta.

Joka tapauksessa kun voitto tulee, se voitto pitää myös itse kääntää vielä eduksi eli kertoa voitosta kaikille, ketkä vain kuuntelevat ja yrittää löytää käsikirjoitukselle tuotantoyhtiö. Mikäli havittelee kansainvälistä uraa, managerin löytäminen voisi olla tässä vaiheessa hyvä vaihtoehto. Manageri tekee töitä käsikirjoittajan ja käsikirjoitusten kanssa ja varmistaa, että ne ovat sellaisia, jotka kiinnostavat Hollywoodissa.

Kansainvälisestä urasta kiinnostuneille

Kun osallistuin käsikirjoituskisoihin, oma ajatukseni ei ollut Hollywood-ura, eikä sen edistäminen ole minulle niinkään tuttua. Mutta samaan tilaisuuteen, johon minua pyydettiin puhumaan, haastateltiin Hollywoodissa toimivaa käsikirjoittajaa Mikko Alannetta. Tässä hyvässä haastattelussa Alanne kertoo tehokkaassa puolen tunnin tietopaketissa kaiken olennaisen Hollywoodissa toimimisesta.

Mikäli haluaa kansainväliselle uralle ja pyrkii siihen käsikirjoituskisojen kautta, on ehkä hyvä muistaa, että Hollywoodin kuuluisin lausahdus on varmaan: ”Mitä muuta sulla on?” Niinpä takataskussa onkin hyvä olla myös ainakin yksi tai kaksi huippukäsistä. Toisessa takataskussa kannattaa olla myös 5-10 hyvää ideaa, loglinea tai premisissiä, joita voi aina heittää ilmaan sen mukaan, mikä kuuntelijaa kiinnostaa.

Käsikirjoittaja, jota kansainvälinen ura kiinnostaa, voi pohtia sitä, kuinka paljon on mahdollista osallistua käsikirjoituskisoihin, webinaareihin, kansainvälisiin seminaareihin, työpajoihin, pitching ja listing -palveluihin, konferensseihin ja sellaisiin tapahtumiin, kuten Austinin Film Festivaleille tai Great American Pitch Festivaleille. Kirjoittajan voi olla hyvä tutustua seuraaviin käsikirjoituksen myyntiä edistäviin palveluihin:

Etenkin The Black Listilla on ollut paljon nostetta viime vuosina. Ehkä hyvä olisi myös seurata Hollywoodin filmibisnestä toisella silmällä, esimerkiksi Varietyn, Deadline.comin tai SSNInsider.comin kautta ja ehkä kuunnella ScriptNotes –podcastia, jossa puhuu kaksi alalla toimivaa käsikirjoittajaa. Toinen hyvä podcast on Pilar Alessandran On the Page. Lisäksi voi pohtia sellaisten Hollywood-ura-neuvojien käyttöä kuin Lee Jessup, joka on julkaissut kirjan Getting it Write. Kirja käsittelee miten voi saada uran käsikirjoittajana Hollywoodissa.

Onnea kisoihin!

P.S. Tähän on kerätty tietoa Nicholl Fellowship -kisaan osallistumisesta.